Apurahan saajat kertovat

”Sain Startti-stipendin, joka mahdollisti suuresti haaveilemani lumilautailun aloittamisen. Rahalla hankittiin helppokäyttöiset siteet ja monot sekä päivitettiin näkövammaliivini kokoa suurempaan. Heikkonäköisenä varusteiden helppous ja käytettävyys ovat erityisen tärkeitä. Nautin lautailusta ja erityisen mukavaa on, että pystyn laskemaan yhdessä isoveljeni ja isäni kanssa.”

Kaarlo

”Apuraha on mahdollistanut minulle niin paljon rakkaan ja merkityksellisen lajin parissa. Olen tästä todella kiitollinen. Tässä lajissa yhdistyy luovuus, itseilmaisu, fyysinen harjoittelu sekä voimaantuminen sallivassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Se on pieni yhteisö, josta on tullut erittäin tärkeä.

Se minä, joka ennen piiloutui, ettei kukaan vaan näe, nauttii nyt esiintymisestä yleisön edessä – valtava muutos siis. Olen saanut kaksi omaa esitystä valmiiksi ja myöhemmin mahdollistui osallistuminen esiintyvään ryhmään ja viikkotunneille. Suuret kiitokset.”

Saga

”Sain hankittua apurahalla kotikuntoiluvälineitä. Liikunta on ollut minulle vaikeaa, ja nyt voin viimeinkin treenata kotoa käsin. Sydämellinen kiitos Tukilinjalle!”

Outi

”Saimme apurahan alastulopatjaa varten. Siitä on ollut todella merkittävästi apua ja iloa kehitysvammaisille nuorille tarkoitetussa Liikuttava Kaveri soveltava-hankkeessa! Se on mahdollistanut harjoitusten monipuolistamista merkittävästi!

Iso kiitos ja syvä kumarrus Tukilinjalle! Olette mahtavia!”

Pasi

”Kiitos tuesta! Olen säveltänyt yli 120 kappaletta ja päässyt keikkailemaan apurahalla ostamillani välineillä. Äänitän myös kotistudiossa itse kaikki tarvittavat instrumentit. Aion julkaista musiikkiani, ja olenkin jo julkaissutkin yli 25 teosta. Päädyin myös opiskelemaan hetken aikaa musiikkipedagogiikkaa ­ja pääinstrumenttini oli basso.”

”Luukas sai Tukilinjan apurahan polkupyörään. Pyörä antaa hänelle paremmat mahdollisuudet itsenäisempään liikkumiseen laajemmalla alueella.

Heti pyörän saatuaan Luukas halusikin polkea viiden kilometrin päässä asuvan kaverinsa luokse.”

”Tukilinja auttoi minua järjestelmäkameran hankinnassa, joka on auttanut minua kehittymään valokuvauksessa. Hyvä kamerakalusto on antanut itsevarmuutta ottaa asiakastöitä vastaan ja minulla on enemmän varaa myös oppia virheistäni valokuvauksessa.

Kuvat saa yleensä pelastettua, vaikka kuinka yli- tai alivalottuneita olisivat. Ilman tätä kameraa en olisi viitsinyt ottaa vastaan hääkuvauksia tai muita tilaustöitä, sillä oma kamerani oli vanhaa mallia ja lopetti toimintansa ennen kuin hain tukea Tukilinjalta. Olen todella kiitollinen, että sain mahdollisuuden tähän tukeen, sillä se on auttanut minua tavoittelemaan ammattia, josta olen todella innoissani.”

Elsa

”Olin todella kauan käynyt aikuislukion kursseja, jotka muuttuivat tietokonepainotteisiksi aine kerrallaan. Halusin palavasti kirjoittaa viimeinkin ylioppilaaksi, mutta tie nousi pystyyn, sillä tarvitsin siihen tietokoneen.

Kuultuani Tukilinjasta päätin kertoa tilanteestani ja tarpeistani.

Myöntämällänne apurahalla pystyin hankkimaan ylioppilaskirjoitukseen sopivan tietokoneen. Läpäisin kaikki kirjoitettavat aineet! Teitte suuresta unelmastani totta – olen nyt ylioppilas. Suurkiitokset hyvin tarpeellisesta avusta. En ikinä unohda teitä!”

”Saimme hankittua seurallemme parakiipeilyyn tarkoitettua välineistöä, kuten istuma- ja rintavaljaita.

Hankkimiemme varusteiden avulla saimme harrastamisen kustannusta matalammaksi, jolloin useampi kiipeilijä pystyi osallistumaan koko kauden ajaksi. Lisäksi olimme järjestämässä Oulun alueella kolmen seuran yhteistä koulutustapahtumaa soveltavan liikunnan ohjaajille. Saimme katettua oman osuutemme saamallamme apurahalla. Tällä hetkellä toimintamme on vielä pientä, mutta saimme sen hyvin pyörimään ja suunnitelmia jatkoa varten on jo tehty.”

Essi

”Sain harrasteapurahan hopean työstämiseen tarvittaviin perustyökaluihin. Minulta on kysytty jopa, että myynkö sormuksia. Kenties voisin joskus tulevaisuudessa tehdä tilaustöitä!

Harrastus pitää mielen virkeänä ja uuden oppiminen on mukavaa, kun löytää itsestään luovuutta. Ehkä tulevaisuudessa on myös sopivia jatkokoulutuksia. Ryhmässä on aina mahdollisuus ihailla muiden töitä ja oppia lisää. Kuvassa oleva kaulakoru on ensimmäinen työni, johon upotin itse hiomani kiven.”

Jaana