Vimma-kulttuuripalkinnot

Tukilinja myöntää 5000 euron työskentelyapurahan Kynnys ry:n vuosittain jakaman vammaiskulttuuripalkinto Vimman saajalle. Palkinnon saajan valitsee asiantuntijaraati, johon kuuluu myös Tukilinjan edustaja.

2018

Belghiti Silva
Näyttelijä Silva Belghiti on ensimmäisenä Teatterikorkeakouluun hyväksyttynä kuurona näyttelijänä ollut tienraivaaja, joka on pystynyt laajentamaan suuren instituution vakiintuneita toimintamalleja niin, että tilaa on nyt entistä rikkaammalle ilmaisukielelle. Hän on toteuttanut omaa visiotaan päämäärätietoisesti ja ennakkoluulottomasti lukuisissa produktioissa, muun muassa Svenska Teaternin näytelmässä Näktergalen (2016), Suomi 100 000 -iltamakiertueella (2017) sekä Teatteri Totin Vaginamonologeja -esityksessä (2018). Hänen opinnäytetyönsä käsitteli viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuutta.

2017

Leka Kaisa
Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka on tehnyt jo pitkään omakohtaista, kantaa ottavaa sarjakuvataidetta, jossa asenteita vammaisuutta ja epätäydellisyyttä kohtaan käsitellään hersyvän hauskalla, omakohtaisella ja älyllisesti haastavalla tavalla. Visuaalisesti hänen sarjakuvansa ovat omaleimaisia ja taidokkaita. Raati halusi kiittää myös Kaisa Lekan työtä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kentällä. Hän toimi pitkään Porvoon paikallispolitiikassa tuoden esiin vammaisuuteen liittyviä tasa-arvokysymyksiä. Julkisuuden henkilönä hän ottaa edelleen kantaa, kun aihetta on.

2016

Karhunen Maija
Vimma-palkinnon tavoitteena on palkita taidetta, joka tuo toimintarajoitteisiin liittyviä kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja herättää laadullaan positiivista huomiota. Palkintoraati huomioi erityisesti tanssija Maija Karhusen osuuden Sanna Kekäläisen kiitetyssä tanssiteoksessa Hafed – kollaasi eroista ja hauraudesta.

 

2015

Pertti Kurikan Nimipäivät
PKN oli tänä vuonna ylittämätön sekä tasa-arvoa korostavan sanomansa että Euroviisu-edustuksen tuoman positiivisen näkyvyyden myötä. Yhtye on jo vuodesta 2009 murtanut raja-aitoja luomalla kehitysvammaisten muusikoiden voimin erinomaista punk-musiikkia, jonka sanoitukset ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia lajin parhaiden perinteiden mukaisesti.
Ensimmäisenä kehitysvammaisten bändinä, joka on lyönyt itsensä läpi suurilla estradeilla, se on vaikuttanut voimallisesti vammaisten ja erityisesti kehitysvammaisten ihmisten asemaan suomalaisessa mediassa ja yhteiskunnassa. Musiikin ohella bändi on valloittanut myös valkokankaan kansainvälistä menestystä saaneella dokumenttielokuvalla Kovasikajuttu. Vimma-raati kiittää PKN:ää sen tähänastisesta panoksesta ja haluaa kannustaa yhteen jäseniä jatkamaan musiikin parissa ja muissa taiteellisissa projekteissa myös tulevaisuudessa.

2014

Kalle Salonen
Kalle Salosta luonnehtii elämänmittainen omistautuminen musiikille. Salonen on omalla esimerkillään murtanut kehitysvammaisia kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja tekemällä laadukasta ja ammattitaitoista musiikkia. Hän on paitsi karismaattinen esiintyjä, myös jazzmuusikko-kollegoiden arvostama monipuolinen ammattilainen, joka soittaa useissa eri kokoonpanoissa – esimerkiksi UMOn kanssa. Kalle Salonen on esikuvallinen siinäkin, että kehitysvammaisena muusikkona hän on löytänyt oman alansa vaativalla jazzmusiikin ja improvisaation alueella. Hänen ensimmäinen levynsä Cat Slide ilmestyi syksyllä 2013 ja sai hyvät arviot. Salonen esiintyi vuonna 2014 mm. Funky Elephant -rytmimusiikkifestivaaleilla. Musiikin kieli on rajaton ja Kalle Salonen on osoittanut sen.

2013

Pekka Heikkinen
Pekka Heikkinen on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran näyttelijänä ennen ja jälkeen vammautumisensa. Tässä asemassa hän on raivannut tietä ja näyttänyt esimerkkiä myös muille vammaisille näyttelijöille Suomessa. Hän on nostanut esille vammaisuuden teemoja muun muassa monologinäytelmässä Näillä mennään. Henkilökohtaisen kokemuksensa kautta Heikkinen on tuonut vammaisuuden näkyväksi niin lavoilla kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Näillä mennään -näytelmän keskeisiksi aiheiksi on kiittävissä arvosteluissa nostettu muun muassa vammautumisen häpeä, elämän harhat ja pärjäämisen pakko. Esitystä on kiitetty sitä, miten myös näytelmän katsoja voi Heikkisen mukana vapautua rajoitteistaan.

2012

Hilkka Korhonen
Hilkka Korhonen on pitkän linjan vaikuttaja; kuvataiteilija, vammaisaktivisti sekä vapaaehtoistyöntekijä. Raadin mukaan hän on toistuvasti tuonut esiin kantaaottavaa vammaispoliittista taidetta töissään, teoksissaan ja teksteissään sekä lukuisissa näyttelyissä, lehtikirjoituksissa ja esimerkiksi palkitussa Aamun lehti -lyhytelokuvassa.
Hilkka Korhonen on tehnyt pitkän uran myös kuvataiteen opettajana ja ohjaajana Kynnys ry:n Taidepajassa, Mielenterveysyhdistys Helmissä sekä Helsingin ja Uudenmaan MS-yhdistyksessä. Oppilaina hänellä on ollut yhtä lailla mielenterveyskuntoutujia kuin liikuntarajoitteisia ihmisiä. Taidepajojen osanotto on säilynyt kautta vuosien runsaana. Omalla esimerkillään Hilkka on kannustanut vammaisia taiteen tekijöitä – ammattilaisia ja harrastelijoita – eteenpäin urallaan tai harrastuksessaan.

2011

Sari Salovaara
Sari Salovaara on vammaiskulttuurin pioneeri Suomessa. Hän on ollut mukana perustamassa Kynnys ry:n avointa taidegalleriatoimintaa sekä elokuvafestivaaleja, joista Kynnyksen taidetoiminta on saanut alkunsa. Salovaara on toiminut myös vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan puheenjohtajana. Salovaara on lisäksi Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry:n perustajajäsen ja entinen puheenjohtaja. Hän on itsekin ansioitunut taiteilijana, etenkin performanssin ja tanssin parissa yhtenä Rajat’on ryhmän Olotila-teoksen esiintyjistä. Opinnäytetyössään hän on tutkinut saavutettavuuden toteutumista museoalalla.
Sari Salovaara on ollut innokkaasti mukana vammaisten kulttuuritoimijoiden kansainvälisessä yhteistyössä ja tuonut näkemystä Suomen vammaisten taidekentälle. Nykyisessä työssään projektipäällikkönä Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikille -palvelussa hän edistää kokonaisvaltaista esteettömyys- ja saavutettavuusajattelua sekä vammaispoliittisen taiteen tuomista samalle viivalle muun taiteen kanssa.

2010

Osmo Kantokorpi
Freelance-toimittaja ja vapaa kirjailija, YLE Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Osmo Kantokorpi on tuonut kritiikin myös vammaistaiteeseen. Palkinto on tunnustus Kantokorven merkityksestä vammaispoliittisen taiteen tukijana – kriittisen keskustelun rakkikoirana, ohjaajana ja sunnannäyttäjänä. Vammaistaiteesta puhuttaessa sorrutaan helposti kiltteyteen ja söpöyteen, mutta taide-etuliite sisältää myös laadullisen vastuun. Kantokorpi on tuonut vammaisten taiteilijoiden tekemän taiteen yleisen taidekritiikin piiriin ja nostanut tätä kautta sen arvostusta.

2009

Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen
Tunnustettu tekstiili- ja käsitetaiteilija sekä ihmisoikeusaktivisti on sekä teoksissaan että julkisissa puheenvuoroissaan toistuvasti ottanut kantaa vammaisten ihmisoikeuskysymyksiin, kuten sikiöseulontaan, vammaisen naisen ruumiillisuuteen, seksuaalisuuteen ja taiteilijoiden asemaan. Wallinheimo-Heimosen taide hauskuuttaa, vavahduttaa ja pistää ajattelemaan. Teemat kiteytyivät vuonna 2007 Helsingissä ja Espoossa sekä myöhemmin Virossa esillä olleessa näyttelyssä Pretty Cripple.