Tukilinjan vammaistutkimusapurahat

Tukilinja myöntää vuosittain apurahoja vammaisten ja toimintarajoitteisten ihmisten tasa-arvoa edistävään vammaistutkimukseen sekä tällaiseen tutkimukseen perustuvaan kehittämistyöhön.
Tutkimus- ja kehittämisapurahat myönnetään yhteistyössä Suomen Vammaistutkimuksen Seura ry:n kanssa. Apurahaa haetaan vuosittain 1.10.-30.10. Tutustu hakuohjeeseen!

Tutkimusapurahan saajat:

2019

Koivisto Maija, Helsinki, 6 000 euroa
(Helsingin yliopisto, sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus)
Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimukseen, joka pyrkii selvittämään, miten laajalti kuurojen naisten pakkosterilisointeja ja -abortointeja tehtiin Suomessa
vuosina 1935–69 sekä avioliittolain (1929) että steriloimislain (1935) perusteella. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisiin naisiin nämä toimenpiteet tai niiden uhka kohdistuivat ja erityisesti, miten kuuroja naisia on esitelty asiakirjojen ja julkaisujen diskursseissa. Tutkimus pyrkii tuomaan uutta tietoa siitä, miten Suomessa on kohdeltu vähemmistöjä, sekä osallistumaan eettiseen keskusteluun, jossa käsitellään viittomakielisen yhteisön ja lääketieteen paradigman välistä suhdetta.

Olli Johanna, Turku, 3 000 euroa
(Turun yliopisto, hoitotiede)
Tutkimusapuraha monitieteiseen väitöskirjatutkimukseen, joka jakautuu neljään vaiheeseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää vammaisten lasten osallisuutta tukeva hoitotyön malli, jota voidaan soveltaa sekä lastenneurologisessa hoitotyössä että hoitajien koulutuksessa.

Mesiäislehto Virpi, Jyväskylä, 3 000 euroa
(Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntapolitiikka)
Tutkimusapuraha väitöstutkimukseen, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä vammaisten tyttöjen kokemuksista Tansaniassa liittyen erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä siihen, miten heidän oikeutensa siinä toteutuvat. Tutkimukseen osallistuu 36 tansanialaista 15–19-vuotiasta vammaista tyttöä. Yksi päätavoitteista on saada tämän haavoittuvimmassa asemassa olevan kansalaisryhmän ääni yhteiskunnassa kuuluviin osallistavien menetelmien kautta.

Blackie Daniel, Oulu, 3 000 euroa
(Oulun yliopisto)
Apuraha tutkimukseen, joka koskee yhden vammaisen miehen elämää teollisen vallankumouksen jälkipuolella, 1835-1915. Työ valottaa modernin vammaisuusidentiteetin syntyä ja merkitystä aikana, jolloin ’vammaisuudesta’ kehittyi sosiaalinen kategoria. Tutkimus pyrkii näin haastamaan haitallisia stereotypioita, joiden ruokkimat asenteet estävät yhä vammaisten ihmisten täyden osallistumisen yhteiskuntaan. Työn tuloksista kerrotaan yleistajuisella tyylillä vammaishistoria.fi-verkkosivustolla.

 

2017

Suvi-Maaria Tepora-Niemi 10 000 euroa
Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma.
Vammaistutkimusapuraha myönnettiin tutkimukseen, joka kohdistuu MS-tautiin sairastuneiden nuorten aikuisten toimijuuteen kuntoutuksessa ja työelämässä. Haastattelututkimuksen tavoitteena on antaa tietoa MS-tautia sairastavien tilanteesta työelämässä ja kuntoutuksessa ja tuoda esiin sairastavien oma näkökulma. Tavoitteena on myös tuottaa uutta tietoa MS-kuntoutuksen kehittämiseksi edistämään työelämässä toimimista.

 

2016

Tervasmäki Tuomas, Jyväskylä, 6 000 euroa
Tampereen yliopisto, Kasvatustiede.
Tuomas Tervasmäen väitöskirjan aihe on ”Inkluusion kolmet kasvot. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ristiriitainen inkluusiokäsitys”. Siinä pyritään avaamaan opetussuunnitelman ideologisen perustan sisäistä ristiriitaisuutta, joka voi haitata opetuksen tasa-arvotavoitteiden toteutumista. Väitöskirjan tuloksien soveltamisella voi olla myönteinen vaikutus toimintarajoitteisten oppilaiden oppimistuloksiin ja myöhempään asemaan yhteiskunnassa.

Mononen Jukka, Oulu, 6 000 euroa
Oulun yliopisto, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, tietojenkäsittelytiede.
Jukka Monosen väitöskirjatutkimus Korkeasti koulutetut vammaiset ICT-alalla” on osa laajempaa tutkimushanketta ICT:n käytöstä marginaaliryhmien sosiaalisen inkluusion tukena. Tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla vammaisia ICT-ammattilaisia. Väitöskirja tuo kiinnostavaa uutta tietoa siitä, miten työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön voisi tällä alalla onnistua. Tutkimushankkeessa tarkastellaan myös työelämässä suoriutumista ja avun tarvetta. Tutkimustulosten soveltaminen voi parantaa kohderyhmän työllistymismahdollisuuksia.

Koskinen Hanna, Jyväskylä, 8 500 euroa
Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos.
FM Hanna Koskisen väitöskirjatutkimus on osa laajempaa hanketta ”Marginaalista osalliseksi – syrjäytymistä ehkäisevän viranomaisviestinnän tutkimushanke 2017-2019”. Hankkeessa mallinnetaan vuorovaikutuskäytänteitä, jotka tukevat osallisuutta. Tulosten pohjalta laaditaan asiakaspalvelussa toimiville viranomaisille ”Käsittelijästä kohtaajaksi” -viestintäohjeistus ja luodaan syrjäytymistä ehkäisevän viranomaisviestinnän valmennusohjelma.

 

2015

Kananen Maria, Kuopio, 2 000 euroa.
Väitöskirjatutkimuksessa selvitetään työikäisten kuulolaitteen tai implantin käyttäjien kokemia syrjiviä asenteita työelämässä. Tutkimuskohteena on myös kuulovammaan liittyvien sopeuttamistoimien tehokkuus. Onko työ koulutusta vastaavaa ja miten kuulovamma vaikuttaa työntekijän henkiseen jaksamiseen ja itsetuntoon?

Lahtinen Riitta, Helsinki, 4 000 euroa
Tutkimuksessa selvitetään Stakesin innovaatiopalkinnon (2008) saaneen väitöskirjan jatkona haptiisien eli kosketusviestien käyttöä kuurosokeiden viestinnässä. Videomateriaalista havainnoidaan, miten kolmiulotteista kohdetta havoinnollistetaan kosketusviesteillä henkilön selkään. Tavoitteena on kehittää haptiiseista yhtenäinen kieli, jota voidaan jatkossa käyttää kuurosokeiden viestinnässä ja ohjaajien koulutuksessa.

Heräjärvi Nina, Jämsänkoski, 4 000 euroa
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan fyysisesti vaikeavammaisten nuorten elämänlaatua siirtymävaiheessa aikuisuuteen. Tämän jälkeen tarkoituksena on tutkia vaikeavammaisten nuorten perheiden elämänlaatua ja julkisten palveluiden (sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut) toimivuutta vaikeavammaisten nuorten ja heidän perheidensä kohdalla.

Vaahtera Elina, Helsinki, 5 000 euroa
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää uimataidon opetteluun liittyvän tutkimusaineiston pohjalta vammaistutkimuksen perinnettä jatkavia ja sitä kehittäviä teoreettisia lähtökohtia vammaisten henkilöiden integroitumisesta ei-vammattomien joukkoon. Miten kulttuurinen ymmärrys vastustaa ja vahvistaa erilaisia kehoja omaavien henkilöiden joukkoon kuulumista? Tavoitteena on luoda syrjivien käytäntöjen analyysiä mahdollistavia käsitteitä.

Guzmán Figueroa Nathaly, Helsinki, 10 000 euroa
Tutkimuksessa selvitetään, kuinka vammaiset henkilöt ovat osallisena veteen ja sanitaatioon liittyvissä kehittämisprojekteissa Tansaniassa, mitä haasteita tähän liittyy ja miten käymälöiden saavutettavuus edistää vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja toimintakykyä. Tutkimuksen pohjalta valmistuu opaskirja kehitysyhteistyön sanitaatiohankkeisiin.