Blogilinjalla: Taru

Taru Perälä kirjoittaa Tukilinjan vierasblogia huhti–toukokuussa. Hänellä on cp-vamma ja hän valmistuu pian kulttuurituottajaksi.


“Hulluuden highway”

Huh huh , mikä viikon starttaus onkaan ollut , Sain kutsun työhaastatteluun , jotta voin vastaanottaa paikan , tulisi minun perustaa toiminimi, Se pelottaa mutta samalla houkuttaa, Olisin tyhmä jos en tarttuisi tarjoukseen , olenhan vammainen ja työnsaanti muutenkin haastavampaa kuin keskiverroin ikätovereilleni korkekoulutetuille.  Sain viikon aikaa miettiä . Opinnäytetyö on valmis , mutta vielä hiotaan pilkkua. Kaksi mielen mustanutta uutistakin olen jo saanut . Eräs rakkaimista ystävistäni sai totaalikiellon loppuvuodeksi harrastuksestaan, Lisäksi hänelle harkitaan raaja- amputaatiota. Samaan aikaan toisaalla ystävä siirtyi ajasta ikuisuuteen. Nämä tälläiset uutiset saavat aina pysähtymään ja muistaamaan , mitä yhdessä tatuoinissani lukee ” better than burn away than fade away ” psrempi loppuunpalaa kuin luovuttaa. ”  Kuoleman katsoessa silmiin , minulle nousee muutamaksi päiväksi Top 5 soittolista , joka kuuluu näin

 

Mikä on sinun suru/ilo/voimabiisisi ?

Avainsanat: cp-vamma, koulutus, kuolema, motot, tatuoinnit, työllistyminen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*