Blogilinjalla: Susanna

Susanna Kohonen kirjoittaa Tukilinjan vierasblogia elo–syyskuussa. Hän on valmistumassa kauppatieteiden kandidaatiksi ja työskentelee osa-aikaisesti Aspan digiluotsihankkeessa.


Kuuman kesän puuhia

Heippa!

Tämä kesä on ollut tosi kuuma, ja onneksi kandin kirjoituksen lomassa on ehtinyt lomailla. Tähän ensimmäiseen kirjoitukseen olen koonnut muistoja kesän varrelta. Olin heinäkuussa kaksi viikkoa sopeutumisvalmennus kurssilla Moijalassa, tarkemmin sanottuna Hämeen sydämessä. Kurssin järjesti Suomen cp-liitto, ja meitä oli 10 eri tavoin vammautunutta henkilöä. Tuo oli mukavaa “maalaiselämää” ja vertaistukea.

 

Mietin jakson aikana paljonkin yhdenvertaisuutta ja omaa vammaa. On muuten ihan totta, että samankaltaisessa seurassa on jotenkin helpompi puhua ja jakaa kokemuksia. En ole joukossa se puheliain ja minun on toisinaan hankala käsitellä omaa minuutta ja kuvaa vammaisena naisena. Ihme kyllä tuolla kurssilla jotenkin rohkaistuin ja loppu viikolla huomasin, että eri tunteiden käsittely sekä minäkuvan muodostaminen oli helpompaa kuin tullessa. Vapauduin, ehkä myös huomasin, että en ole yksin asian kanssa, ja ne vaikeat ajatukset kuuluvat ihan asiaan, niitä on toki meillä kaikilla. Sain voimaa tuosta viikosta, ja ei ihme, että viimeisenä iltana pyyhimme kyyneleitä. Oli haikeaa lähteä kotiin niin mahtavan viikon jälkeen, sääkin meitä suosi.

Tavallisesti liikkuvat ihmiset ajattelevat, että heille esimerkiksi meloaminen  on ihan “normaalia” – minulle ei, sillä tarvitsen apua. Tuolla kurssilla pääsin elämäni ensimmäistä kertaa meloomaan järveen. Se oli huippua keskellä tyyntä järveä. Kannattaa uskoa unelmiin ja mahdollisuuksiin. Vamma ei ole este, se on vaan hidaste! Sen tämä viikko opetti.

Terveisin, SusannaMelomisen riemua

 

Avainsanat: Kesä, Kuntoutuminen, Melominen, Unelmat, Vertaistuki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*