Blogilinjalla: Susanna

Susanna Kohonen kirjoittaa Tukilinjan vierasblogia elo–syyskuussa. Hän on valmistumassa kauppatieteiden kandidaatiksi ja työskentelee osa-aikaisesti Aspan digiluotsihankkeessa.


Kulttuurin pyörteissä

Heippa lukijat!

Viime viikko oli rentouttava, olin vihdoin terve ja pääsimme puolisoni kanssa teatteriin ja kauan odotetulle Marko Hietalan keikalle Kuopion musiikkikeskukseen. Molemmat olivat mahtavia kokemuksia! Rakastan muutenkin kulttuuria ja shoppailua sekä liikuntaa, ja näissä tulee vietettyä vapaa-aikaa melkein aina. Varsinkin teatteri on lähellä sydäntä, ja sitä olen harrastanut enimmäkseen katsojana monta vuotta. Viimeisimmät näytelmät, joita olen käynyt katsomassa olivat upea, henkeäsalpaava Phantom- Pariisin oopperan kummitus kotikaupunkini Jyväskylän kaupunginteatterissa, sekä Cabaret musikaali Kuopiossa, jossa mieheni asuu. Vietämme viikonloput tällä hetkellä toistemme luona. Yleensä tuolloin tulee tosiaan harrastettua kulttuuria; teatterin tai musiikin muodossa.

Olen oppinut antamaan itselleni periksi. Suon itselleni vapaata silloin tällöin. Se antaa energiaa jaksaa arkea, joka on aika hektistä. Minua kiehtoo teatterissa varsinkin se, että se on elävää taidetta, se on suuria tunteita, elämän tarinoita ja estetiikkaa. Arvostan näyttelijöitä todella paljon, he näyttelevät kappaleen (esityksen) ihmisten edessä. He ovat harjoitelleet näytelmää yleensä monia kuukausia, ja parhaimmillaan esityksiä on näytäntökauden aikana useita kymmeniä. Jokaiseen täytyy psyykata itseään, filmiä ei voi laittaa päälle uudelleen. Kömmähdyksiäkin joskus on, mutta ne ovat inhimillisiä ja yleensä pienet virheet kuittaantuvat huumorilla. Näyttelijät ovat ammattilaisia, jotka ovat arvostuksen ansainneet. Mietipä missä muussa ammatissa sinun täytyy parhaimillaan muistaa vuorosanat, osata tanssia ja laulaa, ennen kaikkea eläytyä. Teatteri lumoaa minut ennen kaikkea luonnollisella maagisella otteellaan, ja olen saanut teatterin kautta monia uusia ystäviä.

Oikeastaan sama tunne minulla on myös musiikkia kohtaan, nimenomaan livemusiikkia. Se vie mukanaan. Useasti se saa juuri miettimään kaikkea positiivista ja voimaannuttavaa. Tuntuu kuin olisi jossain muualla. Harrastakaa kulttuuria vammasta tai rajoitteista huolimatta. Moniin tapahtumiin saattaja pääsee maksutta, mikä on mielestäni ihan oikeutettua. Avustaja on mukana, koska muuten et voisi osallistua. Hän osaltaan mahdollistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen.

Kultuuriterveisin, Susanna

Koskettava, upea Phantom on Jyväskylän kaupunginteatterin ohjelmistossa myös kevätkaudella 2020

Marko Hietala esiintyi Kuopion musiikkikeskuksella

Avainsanat: kulttuuri, musiikki, saavutettavuus, teatteri

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*