Blogilinjalla: Satu-Mia

Satu-Mia Seväkivi  elää tyttärensä ja kissojensa kanssa antoisaa arkea. Hän sairastaa MS-tautia, matkustelee ja kirjoittaa Tukilinjaan vierasblogia joulu–tammikuussa.


Kaikki tarvitsevat olkapäätä

Olen aina ollut onnekas, että olen voinut keskustella vaivoistani ja sairauksistani läheisteni ja ystävieni kanssa. Olen muutenkin avoin näiden asioiden kanssa, ja kerron myös vieraammalle kysyjälle miten voin ja miten esimerkiksi MS-tauti vaikuttaa elämääni. Olen myös harjaantuntu todella taitavaksi avunhakijaksi sekä tiedon etsijäksi. Kaikilla ei ole näin. Siksi olinkin iloinen törmätessäni minulle ennen tuntemattomaan Olkaan viimeksi kun kävin sairaalalla.Ilmeisesti olen ollut niin kiireinen kaikessa, etten ole edes Olkaan törmännyt missään julkaisussa. Olka on siis järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa.

Mielenkiinnosta tutkin lisää asiaa, ja huomasin, että Olka on saanut alkunsa jo vuonna 2013 Helsingissä, ja sitä kautta levinnyt eri puolille Suomea.  Jyväskylässä Olka aloitti toimintansa tänä vuonna. Vaasassa ja Porissa on Olka otettu myös erinomaisesti vastaan. Olkan tavoitteena on tarjota kiiretöntä kohtaamista, juuri silloin kun tarvitset apua sairauteesi sopeutumisessa.

Olkassa toimii koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat monenlaisissa tehtävissä kuten aulaoppaina, vertaistukihenkilöinä sairastuneelle ja läheisille, sekä juttukaverina kaikille, jotka sellaista tuntevat tarvitsevansa johonkin elämäntilanteeseensa. Olkalaisissa on myös leikkikavereita lastenosastoilla!

Tavoitteita Olkalla onkin useita, tärkein varmasti uusien vapaaehtoisten kouluttaminen.  Olkan sivujen mukaan uusi koulutus alkaakin ensi vuoden tammikuussa! Tällainen työ antaa paljon kaikille. Tietenkin työ on myös välillä raskasta ja haasteellista, mutta tällä työllä on paljon vaikutusta ihmisten elämään. Yksin ja ilman kuuntelijaa ei varmasti jää, jos uskaltaa avaamaan Olkan oven.

Lisäksi täällä Jyväskylässä Olka toimii myös Matarassa, joka on järjestöjen oma talo ja uusi Olkan piste avataan ensi vuonna valmistuvassa uudessa sairaalassamme. Tällä hetkellä Olkan piste löytyy keskussairaalan kahvion takaa.

Itse en väsymykseltäni kykene toimimaan vapaaehtoisena jatkuvasti, joten teen tätä omaa “levitystyötä” sairauksista muuten. Olen aina valmis neuvomaan ja kuuntelemaan apua tarvitsevaa, vaikka en ole missään toiminnassa mukana virallisesti. Koen, että vaitiolovelvollisuus sitoo minua silti, kunnioituksesta ihmistä kohtaan.

 

Ihanteellinen tilanne olisi, että kaikille riittäisi olkapäitä johon välillä nojata.

 

Tällä hetkellä tukeani tarvitsee tyttöni, joka sairastui kovaan kuumeeseen ja yskän heti kun joululoma alkoi. Lähden laittamaan hänelle mukillisen lämmintä juotavaa. Toivotaan ettemme tarvitse tänä jouluna terveydenhuollon palveluita.

satu-mia

 

Lisää Olkasta:

https://www.ksshp.fi/fi-FI/Potilaalle/Potilaana_meilla/OLKA_potilaan_tukena

 

Avainsanat: apua, juttukaveri, neuvoja, olka, olkapää, sairaala, tukea, vertaistuki

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*