Blogilinjalla: Matti

Tukilinjan vierasblogia pitää helmi–maaliskuussa stadin slangia käyttävä kirjailija, eläkeläinen ja omaishoitaja Matti Laitinen. Aiheena on mm. Arska, kehitysvammainen aikamiespoika.


EL HOMBRE DE MÁLAGA 2. osa

Perhe lähti hipsimään kohti Plaza Cruz Humilladeron liikenneympyrää. Faija ja kundi käppäilivät handu handussa. Äitikkä varmisteli perässä. Kukaan ei pällistellyt heidän taivallustaan. Jalkakäytävä oli päällystetty valkoisilla tiililaatoilla, joiden säännöllisyyden mursi noin metrin välein tiilenpunainen laattaneliö ja toisinaan jopa suorakaide. Punanappulainen luiska yhdisti jalkakäytävän suojatiehen. Ratkaisu helpotti lukuisten rollaattorien, pyörätuolien, invamopojen ja käsikynkkävanhusten katujen ylitystä. Vanhuksia ei jätetty Málagassa homehtumaan yksin kotiin. Aamuisin lähikahvilat täyttyivät eläkeläisistä.

Rinkulan toisella puolella kohosi valkoinen laatikkokirkko kapeine torneineen. Sen toiselta puolelta löytyi Repsolin huoltis, taksitolppa ja iso Aldin supermarketti, josta perhe oli hankkinut itselleen jo useana päivänä huokealla sapuskaa ja muita päivittäistavaroita. Safkakaupan edessä, sama huonossa kondiksessa oleva, mies pummasi piskinsä kanssa ohikulkijoilta fyrkkaa. Arska kävi pudottamassa mukiin 30 senttiä.

Perhe kääntyi liikenneympyrästä oikealle Paseo de los Tilosille. Ajoväylän varrella pyykit kuivuivat naruilla talojen ulkoseinillä. Sivukaduilla ja pienillä plazoilla kasvoi palmuja, jokunen apinanleipäpuu ja heille tuntemattomia subtrooppisia lehtipuita. Mandariinit kypsyivät puissa. Persimoneja sai hedelmä- ja vihanneskaupoista euron kilohintaan. Talojen kivijaloissa toimi röökikioskeja, kiinalaisia basaareja, kebab-kuppiloita, tapas-mestoja, kahviloita, asustemyymälöitä, lähin terveyskeskus sekä eri kokoisia supermercadoja. Arpakiskojen eteen oli muodostunut jo jonoja. Joihinkin näyteikkunoihin oli harhautunut joulupukki.

Perhe pysähtyi Paseo de Los Tilosin päässä liikennevaloihin. Aamun kajossa, vastapäätä näkyi Málagan dösäasema ja sen takana Maria Zambranon rautatieasema. Armeliaat liikennevalot soivat heille 37 sekuntia aikaa ylittää kolmekaistainen, vilkas liikenneväylä. He astuivat linkkariasemalle ja tutkivat kiinnostuneina sähköistä aikataulua katonrajassa. Busseja näytti ajavan eri puolille Espanjaa tiheästi. Sadan kilsan matkasta joutui pulittamaan alle 15 euroa. Eläkeläisille ja vammaisille ei ollut tarjolla alennuksia. Arska kävi faijansa kanssa aseman kahvilan naapurissa toimivassa, maksuttomassa veskissä. Siisti, suljettava kabinetti äijien puolella soveltui myös mainiosti vaikeasti kehitysvammaisen Arskan käyttöön.

Perhe tallusteli yhdessä bussilaiturien vieressä olevan katoskäytävän kautta ulos asemalta. Koditon, musta nainen goisasi pahvipatjallaan, vällyjen sisään kääriytyneenä, aseman ulkoseinän suojassa. Vieressä seisoi musta matkalaukku. He ylittivät Mendivil-kadun ja tunkeutuivat Málagan päästeissin sisälle. Asemalla he havaitsivat saapuneensa suuren kauppakeskuksen sisälle. Samat kansainväliset tuotemerkit kuten Itiksessä, Kalasatamassa tai Kampissa olivat täälläkin hyvin edustettuina. Metroasemakin sijaitsi aivan vieressä. Laajan lipunmyyntialueen edessä seisoi valtava ledivalaistu tekojoulukuusi. Opasteet kehottivat heitä jatkamaan matkaa suoraan eteenpäin. Arska olisi halunnut ajaa seiskan sporalla satamaan.

Faija kävi ostamassa lippuluukulta perheelleen kolme libaria Fuengirolaan menevään lähijunaan.

Matti Laitinen

17.2.2019

Handu = käsi, Safkakauppa = ruokakauppa, Kondis = kunto, Pummata = kerjätä, Supermercado = supermarketti,

Rööki = tupakka, Goisata = nukkua ja Spora = raitiovaunu

Avainsanat: Arska, kehitysvammaisuus, Malaga, slangi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*